17. syyskuuta 2009

Keskiyöllä puoliunessa

16.9.09 torstain puolella klo 0:43

Mitähän olen tehnyt taas kuluneen vuorokauden aikana. Tuskin ketään kiinnostaa eikä itseänikään. Kuitenkin: Ylös klo 8, töihin klo 9.45 eli harvinaisen myöhään tänään. Kotiinlähtö töistä klo 17.10

Ilta meni taas. Nyt vielä koiran kanssa lenkille ja nukkumaan. Ylös noin klo 6, töihin klo 8:ksi. Kirjoittaisin enemmän, mutta pitää kai ehtiä hiukan nukkuakin.

9. syyskuuta 2009

No niin

9.9.09

Luova tauko alkaa olla lopussa. Kohta taas räminä alkaa, siis kirjoituskoneen paukuttelu. Lue: nykyaikaisen lähes äänettömien tietokoneen näppäinten taputtelu.

7. kesäkuuta 2009

Unohtumaton hymy

Muistan hymysi
- jo niin poissaolevan.
Tuskainen sydän
yhä etsii rakkaintaan,
kaikkialla kaikesta.

Tämä runo on kirjoitettu RUNOTORSTAIN
eseen 04.06.2009 - 00:05
"Tällä kertaa haastamme kirjoittamaan aiheeltaan vapaan tankarunon.

Viisirivisen tankarunon tavujako on 5-7-5-7-7 eli ensimmäisellä rivillä saa olla viisi tavua jne. Muihin tankarunon hienouksiin ei tarvitse mennä, ellei halua. Pidetään kiinni vain tavujaosta. Tarkempaan tekniikkaan voi halutessaan tutustua esimerkiksi Wikipedian tanka-artikkelissa."

Uusi tapetti


Keisarin uusien vaatteiden avustuksella sain uudet tapetit blogiini. Kiitos Elegialle!

Kirjoittamisrintamallani on ollut hieman taukoa muiden kuin kirjallisten töiden takia.

Nyt alkavan kesän kynnyksellä (vain mitä aikaa tällainen on, kun lämpötila ulkona on +4 astetta kesäyönä?) pitää jälleen teroittaa kynät ja kirjoitusvälineet esiin. Siirryimme juuri kesäkuun seitsemännen päivän puolelle, sillä kello löi muutama minuutti sitten 24.

Tässä muuten oikea tapettimalli nimeltä Sininen salonki.

1.8.2011 EDIT: Blogi on "tapetoitu" uudestaan heinäkuun lopussa 2011! :) Nyt tuntuu kuin vanha tapiseeraus olisi kuitenkin ollut parempi. Ainakin rauhallisempi. En voi nyt palauttaa sitä, koska se oli kahden palstan tapetti.

21. huhtikuuta 2009

Joka päivä oppii jotain uutta


Iiliskotti rantautui Suomeen vasta 1800-luvulla. Niitä tuotiin Virosta lemmikeiksi ja jossain vaiheessa ne pääsivät villiintymään Suomen luontoon. Ihan niin kuin kaniinin kanssa on käynyt viime vuosina.
Iiliskotti, ruotsiksi igelkott, sai Suomessa aina 1930-luvulle asti kokea tosi kovia. Luonnonoikuiksi katsotut siilit tapettiin varsinkin maaseudulla outoina hirmuina. Iiliskotteja myytiin hyötyeläimenä, koska uskottiin niiden hävittävän hiiriä, rottia ja käärmeitä. Itseasiassa siilit pistelivät poskeensa sammakot.
Siili on Suomessa ns. junantuoma eli sen arvellaan kulkeutuneen kaikkialle tavalla tai toisella ratakiskoja myöten ja se viihtyy hyvin ihmisasumusten lähellä. Siili on myös Uudenmaan maakunnan nimikkoeläin. Elätteinä olleita siilikarkulaisia etsittiin 1870-luvulla jopa sanomalehti-ilmoitusten avulla.

Siili (Erinaceus europaeus) on nykyisin rauhoitettu eläin. Sen tappamisesta koituu sakkoja 101 €.
Katso myös www.ympäristö.fi

Tätä kaikkea en oppinut koulussa, osan luin Jere Jäppisen kirjasta ELÄIMIÄ HELSINGISSÄ - Mammutista marsuun. Se on Helsingin kaupungin museon julkaisu vuodelta 2005 (Boken finns också i svensk version). Koska olen kiinnostunut historiasta ja sen tähden myös vanhoista valokuvista, en pidä siitä, että vanhoja autenttisia valokuvia retostellaan. En siksi kauheasti pidä tästäkään kirjasta, mutta ymmärrän kyllä kirjan tarkoituksen. Se on aivan ilmeisesti hyvä ja onhan alkuperäiset kuvat varmasti edelleen säilytetty sellaisina kuin ne ovat olleetkin.

Kirjaan liittyy oma webbisivusto: Mammutista marsuun Sekä kirja että sivusto on suunnattu lapsille, mutta mielenkiintoista luettavaa on aikuisillekin, ainakin eläimistä pitäville. Tosin syöpäläiset ja loiset ovat päässeet mukaan ja ne tuskin miellyttävät ketään. Kaikenlaiset nykyajan lemmikit, liskot ja käärmeet ovat kirjassa myös.
Kaneista kirja ei paljon kerro eikä nettisivuillakaan niistä paljon kerrota, mutta tiedän, että kanien varsinainen kotimaa on Espanjan suunnalla. Sen olen lukenut jostain. Kani saa kerrallaan 2-10 poikasta ja kun niitä tulee useamman kerran vuodessa kuin kissanpoikia, ne pian kansoittavat koko Suomen. Nyt niitä on kuulemma Helsingissäkin jo ainakin 10 000.



Valaistakin kirjassa on juttua. Kuvan piirtäjä on Jaana Mellanen.

4. huhtikuuta 2009

Voiko kalenteri näyttää väärin, 2. luku jatkoa

Kuu kuulemma houkutteli kalenterin tekijät alunperin aivan väärille urille. Roger Bacon oli huolissaan vain noin 11 minuutista, jotka hänen kalenterinsa edisti, mutta muinaiset kreikkalaiset ja muut kuun mukaan kalenterinsa tehneet käyttivät kalenteria, joka edisti melkein 11 päivää. Kuudessatoista vuodessa tuollainen kalenteri laittaa vuodenajat täysin sekaisin.

Kuukuukauden pituus on nykyaikaisin laittein mitattuna 29,5306 vuorokautta ja tarkka 12-kuukautinen kuuvuosi on 354,3672 vuorokautta. Todellinen aurinkovuosi taas on 365,242199 vuorokautta.

Sumerilaisilla oli 360-päiväinen vuosi (2000 eKr), joka saatiin pyöristämällä kuukuukausi 30 päiväksi. Sen perustana ovat luvut 6, 60 ja 360 (6x60=360), joita käytetään jakaessamme ympyrän kehää ja myös taivaan laskemisessa. Kukaan ei tiedä, miksi sumerit ja myöhemmin myös babylonialaiset ottivat nuo luvut käyttöön. Ne ovat kuitenkin vielä nyt 4000 vuotta myöhemmin perustana laskettaessa omaa sijaintia merellä ja kaukaisen galaxin sijaintia taivaalla suhteessa Maahan. Babylonialaiset jakoivat vuorokauden 24 tuntiin (jaollinen kuudella ja menee tasan 360:een). Myös syy tähän on tuntematon. Ehkä sillä on jotain tekemistä eläinradan kanssa, päivä ja yö jaettiin 12 osaan, joilla kullakin on oma eläinradan merkkinsä.

Egypti oli ensimmäinen muinaiskulttuuri, joka valitsi auringon kuun sijasta kalenterinsa pohjaksi. Se tapahtui jo 6000 vuotta sitten. Todennäköisesti se johtui Niilistä, jonka mukaan Egyptissä oli kolme vuodenaikaa, tulva, kasvu ja elonkorjuu.

Nykyisin puhutaan kasvihuoneilmiöstä, mutta vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Saharaa ei peittänyt hiekka, vaan se oli savannia aina siihen asti, kunnes mannerjää vetäytyi noin 10 000 vuotta sitten. Savanni kuivui noin 7000 - 8000 vuotta sitten, kun Maa lämpeni. Niili on maailman toiseksi pisin joki, se on kaikkiaan 1500 kilometria pitkä.

Nilometri on ollut tarkka egyptiläisten kalenteri: tulvan ollessa korkeimmillaan joenpenkan mutaan työnnettiin korkea kaisla ja merkittiin siihen tulvan huippu, melkein tasan vuoden kuluttua voitiin taas merkitä tulvan huipun korkeus. Toinen egyptiläisen kalenterin tekemistä auttanut tekijä oli Siriuksen, Kointähden, taivaan kirkkaimman tähden ilmestyminen aamutaivaalle samassa linjassa kuin Aurinko ja se sattui yksiin Niilin tulvan kanssa. Egyptiläiset astromit huomasivat, että aurinkovuosi oli vuorokauden neljänneksen pitempi kuin 365 päivää. Näin egyptiläiset pääsivät tulokseen, joka heitti todellisesta aurinkovuodesta vain 11 minuuttia ja 24 sekunttia ainakin 2000 vuotta ennen, kuin Julius Caesar valitsi 365 1/4 vuorokauden kalenterin Roomalle ja yli 3000 vuotta ennen kuin Roger Bacon vetosi paavi Klemensiin. Egyptin papit kieltäytyivät kuitenkin muuttamasta pyhää Egyptin kalenteria mitenkään ja niin Egyptissäkin ajanlaskuun jäi joka vuosi tuo neljännes vuorokauden eli kuuden tunnin poikkeama.

Myös Euroopassa muutamia vuosisatoja myöhemmin muinaiset britit käyttivät Stonehengeä yli 2000 vuotta tarkan aurinkovuoden mittaamiseen. Muuta Stonehengestä ei tiedetäkään. Kivet on kuitenkin aseteltu siten, että "kesäpäiväntasauksen hetkellä auringonsäde osuupääväylää pitkin rakennelman keskikohtaan." Muitakin kalenteriin liittyviä yksityiskohtia voidaan päätellä kivipaasien sijoittelusta.

Myös mayat olivat tarkkoja ajan määrittäjiä. Heillä oli käytössä kolme kalenterijärjestelmää. En nyt referoi niistä mitään tähän, vaan asiasta kiinnostuneet voivat itse kukin tutustua niihin etsimällä vaikkapa kirjastosta tai divarista tämän kirjan itselleen. En kuitenkaan tällä mitenkään mainosta tätä kirjaa. Olen vain kiinnostunut siitä, miten aikaa yleensä on alettu mittaamaan.

Ehkä kirjoitan tästä kalenterin määrittämisestä jatkossa vielä lisää. Tässähän oli vasta kirjan toinen luku.

3. huhtikuuta 2009

Vauvoille kuvia ja loruja

Jälleen suora lainaus Onni ja Ilona -sivustosta:

"Loruilua vauvoille!

Kaesan loruloota on J*yväskyläläisen Kaija Nojosen runoiluretki, jonka hän jakaa muidenkin iloksi, korttien kanssa vauvalle luettavaksi. (*Katso P.S!)

Kaesan loruloota


KISSA
Kissa kehrää hurisee:
HURR-HURR HUR-RUR.
Hiiripaisti vatsassaan
venytellee tassujaan.
Toista silmää raottaa
sitten maukuu maitoaan:
MIII-AAA-UUU !

Kaesa Nojonen

P.S J*
Korjattavaa muuten olisi tuossa suorassa lainauksessa yhden sanan kohdalla - jyväskyläläinen kirjoitetaan pienellä kirjaimella, ei isolla suomen kieliopin mukaan. ;) Nykyisin ei enää osata kielioppisääntöjä.

Mikä tämä on?

Runotorstain tämän viikon tehtävä (126):

Mikä tämä on?

Kysymykseen tähän,
tiedän vastauksia vain vähän.
Jos
kysymyksen esittää aikuinen,
on ongelma varmasti ikuinen.

Lapsen kysymykseen tiedän
useimmiten vastauksen,
mutta kuinka siedän
jatkuvan tenttauksen?

Kun lapsi kysyy ja kysyy
ja aina vastailen,
niin pakostakin väsyy
jo siihen aikuinen.

Jos kysymään on myös aikuinen väsynyt,
vaikka moni asia on epäselvä nyt,
niin silloin lapseksi on aika tulla uudelleen
ja niinhän moni vanhus palaa lapsuuteen.

Luojansa edessä kun jälleen lapsi on,
ja ilman lapsenuskoa taivaskelvoton,
niin
Isälle voi silloin kysymykset osoittaa
ja Taivaan portit lapsille aina aukeaa.


Mikä tämä on? Tämä ei ole runo, mutta jotain pakinaan viittaavaa

Runotorstain aiheena tällä viikolla: Mikä tämä on?
Tämä ei kuitenkaan ole runo, pikemminkin pakinan tapainen sepustus. Anteeksi runoilijat, runoni - tosin ei tästä aiheesta - löydät täältä

Mikä tämä on?

- Kaikkea ne saksalaiset keksii. Mikä ihmeen hilavitkutin tämäkin nyt sitten on? Aatos käänsi kampea rehvakkaan näköisenä. Emäntä oli käskenyt kaupoille, vaikka kyllä Aatos oli itsekin ollut aamulla lähdössä muutenkin. Mitä sitä sadepäivänä muutakaan.
- Kävin jo valmiiksi katsomassa. Tuot vain kotiin, Maija oli sanonut. Aatos ei ollut tossun alla, sellaista ei pidä kenenkään luulla. Sattui vain olemaan niin, että Aatoksen aatokset olivat enemmän pelloissa ja kyntöhommissa. Maija hoiti kaiken keittiö-puolen. Niin, ja pyykit. Tämä oli nyt sitten sitä pyykki-asiaa, mutta koneellista.

Kone-jutut olivat myös Aatoksen aluetta, oli sitten kysymys traktorista tai leikkuupuimurista tai vaikkapa Aatoksen omasta autosta. Nimenomaan autosta. Siitä ja traktorista Aatos tiesi kaiken. Olisi ruvennut niihin hommiin, jollei isä olisi aikanaan pakottanut peltotöihin. Oli vain sanonut, että maa se on, mikä leivän antaa. Autot vievät vain tielle ja ties mille teille vievätkin. Silloin oli juuri sattunut se ikävä onnettomuus, kun kylän pirssimies oli lähtenyt ohittamaan edessä kulkevaa heinäkuormaa ja ajanut nokkakolarin Hyyrysen isännän kanssa. Henkiin ne molemmat jäivät, mutta kummastakaan ei tullut entistänsä. Hyyrynen oli jäänyt rammaksi ja liikkui enää vain rullatuolilla missä sitten liikkuikin ja pirssimies Kuusikallio oli sekin vammautunut ja ontui pahasti toista puoltansa, vaikka jatkoikin pirssiajoa. Vaivalloisesti, kovin vaivalloisesti, mutta oli niillä poika jo autokoulussa ja varma isänsä työn avittaja. Päät niillä kummallakin kolarimiehellä onneksi säästyivät, mutta isä oli saanut silloin Aatoksen menemään agronomikouluun ja jatkamaan sitten valmistumisen jälkeen sukutilalla.

- Vai täällä se isäntämies onkin, hihkui Viljo Lehtinen ovensuusta. - Ihmettelinkin, kun näin tuon menopelin ulkona, että onkos Aatoksella tullut asiaa tänne puolelle kylää. Ei olla sitten nähtykään taas moneen heinäpoutaan.
- Juu, juu. Emännän asiallahan tässä ollaan. Haluaa koneellistaa koko huushollin, tuumaili Aatos Viljon hehkutukseen. - Ja mitä sinä nyt niistä heinäpoudista höpiset, kun on satanut jo kohta pari viikkoa. Tietäähän ne esterit, aina niitä näillä naistenviikoilla juhlitaan. Vaan mitäs sanot tästä masiinasta? Aatos taputteli vihreäksi maalattua metallirunkoa ja väänsi malliksi kahvasta. Lehtinen katseli Aatoksen touhuja miettiväisenä.
- Tuonko aiot emännällesi ostaa? No mikäs siinä. Kyllä se varmaan tuon tarvitsee. Onhan teillä niitä lakanoita laitettava moneen petiin. Jokos muuten pikku Iisakki kävelee?
- Kyllähän se, jos Erkkiä tarkoitat. Johan se otti ensimmäiset askeleet seitsenkuisena. Aatos rypisti otsaansa tuiman näköisenä. Ei oikein pitänyt Lehtisen puheista. Sillä kun oli kaksi tyttöä Inkerinsä kanssa. Aina se jaksoi vitsailla seitsemästä veljeksestä, vaikka Maijalla ja hänellä oli vain neljä poikaa.
- Jokos on perheenlisäystä tulossa? Lehtinen ennätti tapansa mukaan kysäisemään, mihin Aatos ei viitsinyt edes ynähtää. - Kohtahan teillä on seitsemän poikaa, jatkoi Lehtinen tuttuun tyyliin.
- No niin on, mutta tyttö on tilauksessa. Maija tarvitsee apua kodinhoitoon. Tyttöä, tyttöä me toivotaan ja yritetään. Mites teillä, joko Inkerillä on nuori isäntä sydämen alla kasvamassa? Aatoksen olisi tehnyt mieli sanoa muutakin, mutta ei sanonut. Kyllä hän oli kuullut, miten akat keskenään Lehtisen takana kikattivat että onkos Viljoo näkyny. Huhut kertoivat naapuripitäjän Aunesta, jota Lehtinen muka olisi käynyt vikittelemässä kaupunkireissuillaan.
- Hyvän näköinen masiina, Lehtinen myönteli. Ehkä sen ostatkin? Maijas taitas kovasti ilahtua.
Miehet kiertelivät ja kokeilivat kammen vääntämistä kumpikin. Nyt vihdoin kauppiaskin oli ehtinyt paikalle. Tuot pari jauhosäkkiä, niin sovitaan sopuhinta, Kalle Istokainen myhäili. Hän oli kauppias, joka ei koskaan jäänyt konsteja vaille. Aatos Lahtinen oli hyvä asiakas, ei rikas, mutta hyvintoimeentuleva. Tuore vilja oli kauppiaalle hyvä vaihtokauppa ja lisäksi hän saisi Lahtiselta vielä sopivan tukun seteleitä tästäkin laitteesta.
- Mitäs mieltä olet, kauppias katsoi Aatosta tarkasti. Emäntä kävi jo tiistaina ja tykkäisi kyllä tästä. Neuvoin jo käytönkin. Tarkat ohjeet on sitten vielä paperilla, niin suomeksi kuin ulkomaan kielillä. Tulee mukana. Hyvä kone se on, kauppias vakuutteli.
- Laitetaan pakettiin, myöntyi Aatos. Tämä on sitten kolmas kone Maijan keittiöön. Johan me ollaan kohta melkein kuin Amerikoissa. Tai ei tämä nyt ihan kyökin puolelle tule, ulkoeteisessä meillä on hyvä paikka tämmöiselle.
- Saas nähdä, milloin tämäkin vehje alkaa käydä sähköllä, aprikoi Lehtinen, joka sentään oli ollut Ruotsinmaallakin tehtaalla töissä.
- Vaan eipä ole kiirettä. Kyllä tällä pärjätään. Vahvistuvat Maijankin käsivoimat, kun vääntää lakanoita mankelissa. Voidaan laittaa ne puupulikat vaikka museolle, naureskeli Aatos tyytyväisenä. Tule sinäkin Lehtinen meille kohville. Tästä hyvästä Maija saakin pistää pöytään kunnon pullakahvit.

2. huhtikuuta 2009

Vaihe 2, versio 2

En ollut oikein tyttyväinen ykkösversioon, joten tässä hiukan muokattuna

Kevät

Virkkaa nyt ketjuksi keltaista rihmaa
kultalankaa
valoa sydämen pimeisiin lokeroihin
avaa koteloitunut mieli
purista pimeä ulos
puhdista
pudista pinttyneet pölyt ravista
syöverit sisäiset irti sielusta kehosta
vapauta tuuleen
olemuksen kumarasta varjosta suorista selkä
kasvata uudet unelmat hiirenkorvalle
kultaiseen valon ketjuun
ajatuksia nauhaksi
tämä huhtikuu tämä nyt hetki ja tulevaisuus
ei enää mustaa pimeää siltaa takaisin talveen ei
kultaketjuksi kaulaan suloinen kirkas valo
huhtikuu kevät ja lintujen laulava suu

Tässä vielä uusi versio:

virkkaa ketjuksi keltaista rihmaa
kultalankaa keväthuiviksi hartioille
valoa sydämen pimeisiin huoneisiin
lokeroituneeseen mieleen
iloa ensimmäisistä sitruunaperhosista,
leskenlehdistä, voikukista

aukaise koteloitunut mieli
vapauta ajatusten liito
purista pimeä ulos
puhdista pinttyneistä pölyistä
kalpea talvinen kieli
rähmäinen silmien kapea rako
sisäiset syöverit auki
irti kumarasta kehosta palelevasta sielusta irti
olemuksen ahtaasta varjosta
jäitten mukana sulanut pois talvi taakse jäänyt pimeä
unohdettu hiipuva suru

kohota katse oivallus selkä suoraksi
ripusta kevään kultaiseen ketjuun ajatusten nauhaksi
unelmien hiirenkorvat
ja huhtikuu
tämä nyt-hetki ja koti elämä tulevaisuus rakkauden kehäksi
kaulaan ilo suloinen valo kirkkaus
huhtikuu kevät ja lintujen laulava suu

1. huhtikuuta 2009

Uusi perjantaipakote, joka annettiin sunnuntaina

Oma huone -blogista löysin tuon ensimmäisen perjantaipakotteen ja nyt on sitten jo toinen vuorossa:

"Ota satunnainen kirja. Avaa se sivulta 50. Valitse ensimmäinen vastaan tuleva repliikki ja laita se tarinasi päähenkilön suuhun. (Jos kirjassa ei ole repliikkejä, voit valita sivun ensimmäisen virkkeen.)"

Ei sattunut olemaan yhtään romskua käden ulottuvilla, joten tartuin kirjapinosta päällimmäiseen opukseen nimeltä Kuvan sijamuotoja (Anu Tuominen, Jack in the box, Helsinki 2001, lainassa Ateneumin kirjastosta).

Sivulla 50 on kuva, joten otin vapauden valita ensimmäisen virkkeen seuraavalta sivulta (kirjassa ei ole repliikkejä).

Ensimmäinen virke sivulla 51 kuuluu näin:

"Virkkaa ketjuksi keltaista rihmaa, kultalankaa."



Kevät

virkkaa ketjuksi keltaista rihmaa
kultalankaa
valoa sydämen pimeisiin lokeroihin
avaa koteloituneen mielen
puristaa pimeän ulos
puhdistaa
pudistaa kevään tuuli
pinttyneet pölyt ravistaa
syöverit sisäiset irti sielusta kehosta
olemuksen kumarasta varjosta suoristaa selän
lähtevät uudet unelmat hiirenkorvalle
kultainen valon ketju
ajatuksien nauhassa
tämä huhtikuu tämä nyt hetki ja tulevaisuus
ei enää mustaa pimeää siltaa takaisin talveen ei
vaan kultaketjuksi kaulaan suloinen kirkas valo
huhtikuu kevät ja lintujen laulava suu

31. maaliskuuta 2009

Mitä Sinä olet lukenut?

Oletko tai oletko ollut lukutoukka? Nyt voit tutkia, mitä kaikkea olet lukenut ja kannattaisiko lukea vielä jotain lisää satojen kirjojen listoista. Tämä ei ole mikään MEEMI. Osallistu ihan miten haluat tai ole osallistumatta. Esim. Halo Efektin blogissa annettiin lupa tehdä vaikkapa näinkin: Sovittiin että saa laittaa myös sen jos on katsonut filmatisoinnin kirjasta elokuvana tai tv-sarjana.


Itse olen käynyt näitä listoja läpi ja tehnyt omia merkintöjäni omalla tavallani.

Selailin blogeja ja löysin seuraavat, jotka olivat jotenkin ottaneet kantaa erilaisiin Sadan kirjan -listoihin:

Aivovaimon
Tommi Niemisen oma lista
Jennin K-blogi
Halo Efekti Engl. kirjoja
Realistisen optimistin juttuja

IltaSanomien kannanotto sadan kirjan listaan

*******************

Sata kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa

Keskisuomalaisen verkkosivujen käyttävät ovat vastanneet kysymykseen:

"Mitkä sata kirjaa on mielestäsi luettava, ennen kuin voi todeta laulun sanoin Mä elämältä kaiken sain?

Lista äänimäärän mukaan. Eniten ääniä sai Waltari, 174 ääntä ja Guillou 12 ääntä.


1. Waltari, Mika: Sinuhe, egyptiläinen

2. Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta

3. Linna, Väinö: Tuntematon sotilas

4. Kivi, Aleksis : Seitsemän veljestä

5. Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 1-3

6. Christie, Agatha: 10 pientä neekeripoikaa

7. Dostojevski, Fjodor: Rikos ja rangaistus

8. Frank, Anne: Nuoren tytön päiväkirja

9. Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille

10. Lindgren Astrid: Veljeni Leijonamieli

11. de Saint-Exupéry, Antoine: Pikku Prinssi

12. Rowling, J.K: Harry Potter- sarja

13. García Márquez, Gabriel : Sadan vuoden yksinäisyys

14. Orwell, George: Vuonna 1984

15. Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija

16. Lönnrot, Elias: Kalevala

17. Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo

18. Oksanen, Sofi: Puhdistus

19. Lindgren, Astrid: Peppi Pitkätossu+ elok

20. Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan

21. Bach, Richard: Lokki Joonatan

22. Eco, Umberto: Ruusun nimi

23. Jansson, Tove: Kometjakten (Muumipeikko ja pyrstötähti)+ elok

24. Grimm, J. & W.: Grimmin sadut I-III

25. Brown, Dan: Da Vinci -koodi

26. Blyton, Enid: Viisikko-sarja

27. Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase

28. Hemingway, Ernest: Vanhus ja meri

29. Goscinny – Uderzo: Asterix-sarja

30. Irving, John: Garpin maailma

31. Alcott, Louisa May: Pikku naisia

32. Hugo, Victor: Kurjat

33. Lewis, C.S.: Narnian tarinat

34. Milne, A. A.: Nalle Puh + elok

35. Charriere, Henri: Vanki nimeltä Papillon

36. Dumas, Alexandre: Kolme muskettisoturia

37. Bronte, Emily: Humiseva harju

38. Golding, William: Kärpästen herra

39. Aho, Juhani : Rautatie

40. Tolstoi, Leo: Anna Karenina

41. McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli

42. Clarke, Arthur C.: Avaruusseikkailu 2001

43. Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa

44. Bronte, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani

45. Vonnegut, Kurt: Teurastamo 5

46. Asimov, Isaac: Säätiö

47. Aapeli: Pikku Pietarin piha

48. Tolstoi, Leo: Sota ja rauha

49. Kunnas, Mauri: Koiramäen talossa

50. Mitchell, Margaret: Tuulen viemää

51. Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut

52. Camus, Albert: Sivullinen

53. Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu

54. Hergé: Tintti-sarja

55. Cervantes, Miquel: Don Quijote

56. Uspenski, Eduard: Fedja-setä, kissa ja koira

57. Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut

58. Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi

59. Hesse, Herman: Lasihelmipeli

60. Grass, Günther: Peltirumpu

61. Gaarder, Jostein: Sofian maailma

62. Uris, Leon: Exodus

63. Montgomery, Lucy M.: Pieni runotyttö

64. Kianto, Ilmari: Punainen viiva

65. Kafka, Franz: Oikeusjuttu

66. Guareschi Giovanni: Isä Camillon kylä

67. Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaassa

68. Steinbeck, John: Eedenistä itään

69. Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie

70. Coelho, Paulo: Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin

71. Verne, Jules: Maailman ympäri 80 päivässä

72. Isomäki Risto: Sarasvatin hiekkaa

73. Hasek, Jaroslav: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa

74. Boccaccio, Giovanni: Decamerone

75. Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva

76. Kundera, Milan: Olemisen sietämätön keveys

77. Homeros: Odysseia

78. Hoeg, Peter: Lumen taju

79. Doyle, Arthur Conan: Baskervillen koira

80. Shakespeare, William: Hamlet, Tanskan prinssi

81. Leino, Eino: Helkavirsiä-sarja

82. Larsson, Stig: Miehet, jotka vihaavat naisia

83. Kokko, Yrjö: Pessi ja Illusia

84. Harris, Thomas: Uhrilampaat

85. Chandler, Raymond: Syvä uni

86. Untinen-Auel, Jean M.: Luolakarhun klaani

87. Spungen, Deborah: Nancy

88. King, Stephen: Hohto

89. Ingalls Wilder, Laura : Pieni talo preerialla

90. Hietamies Laila: Hylätyt talot, autiot pihat

91. Suhola, Aino: Rakasta minut vahvaksi

92. Solzhenitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo

93. Niemi, Mikael: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä + elok

94. Mukka, Timo K.: Maa on syntinen laulu

95. Vuorinen, Juha: Juoppohullun päiväkirja

96. Westö, Kjell: Missä kuljimme kerran

97. Meri, Veijo: Manillaköysi +kuunnelma

98. Jotuni, Maria: Huojuva talo +kirja

99. Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän

100. Guillou, Jan: Pahuus


Yhteensä 23 lukematta tai näkemättä/kuulematta. Aika hyvin, vai mitä? Osan olen lukenut yleisen kirjallisuustieteen tenttikirjoina.

Värien merkityksiä:
Luettu
Elokuvana tai tv-filminä nähty, teatteriesityksenä
Radiosta kuunnelmana tai luettuna


Aika monet listan kirjat ovat tulleet tutuiksi. Osan olen lukenut kirjallisuustieteen tenttikirjoina. Monet olen nähnyt sekä elokuvaversiona että lukenut.

Kirjalistan koostivat Keskisuomalaisen kulttuuritoimitus ja Jyväskylän kirjamessut.

**************************

Tässä toinen sadan kirjan lista: Tuhat vuotta - sata kirjaa

( Syksyn 1999 aikana YLE, Suomen Kirjasäätiö ja Kirjakauppaliitto toteuttivat yhteistyössä 1000 vuotta – 100 kirjaa –kampanjan)


Sadan kirjan lista

Raamattu

Suuri toivelaulukirja

Tuhat ja yksi yötä


Agricola, Mikael: ABC-kiria

Aho, Juhani: Juha

Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo


Boccaccio, Giovanni: Decamerone

Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan

Burroughs, Edgar Rice: Tarzan, apinain kuningas


Camus, Albert: Sivullinen

Canth, Minna: Anna Liisa

Carpelan, Bo: Axel

Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa

Cervantes, Miquel de: Don Quijote+elok

Chandler, Raymond: Pitkät jäähyväiset

Christie, Agatha: Kymmenen pientä neekeripoikaa


Dante Alighieri: Jumalainen näytelmä

Dickens, Charles: Loistava tulevaisuus

Dostojevski, F. M.: Rikos ja rangaistus

Dumas, Alexandre: Monte Criston kreivi+elok


Eri kirjoittajia: Kotiruoka


Flaubert, Gustave: Rouva Bovary

Freud, Sigmund: Unien tulkinta


Garcia Marquéz, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys

Gibson, William: Neurovelho

Goethe, J. W. von: Nuoren Wertherin kärsimykset

Goscinny – Uderzo: Asterix ja Kleopatra

Grass, Günther: Peltirumpu

Grimm, J. & W.: Grimmin sadut I-III


Haanpää, Pentti: Noitaympyrä

Haavikko, Paavo: Talvipalatsi

Hawking, Stephen: Ajan lyhyt historia

Hellaakoski, Aaro: Valitut runot

Hemingway, Ernest: Ensimmäiset 49 kertomusta

Hotakainen, Kari: Buster Keaton – elämä ja teot

Hugo, Victor: Kurjat


Ibsen, Henrik: Nukkekoti

Irving, John: Garpin maailma

Istanmäki, Sisko: Liian paksu perhoseksi


Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään?

Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rakkauden nälkä

Jotuni, Maria: Rakkautta, suhteita

Joyce, James: Odysseus


Kafka, Franz: Oikeusjuttu

Kianto, Ilmari: Punainen viiva

Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä

Kross, Jaan: Keisarin hullu

Kundera, Milan: Olemisen sietämätön keveys

Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu

Kunnas, Mauri: Suuri urheilukirja


Lander, Leena: Tummien perhosten koti

Lehtonen, Joel: Putkinotko

Leino, Eino: Helkavirsiä ja hymyilevä Apollo

Levanto, Marjatta: Nykytaide suurin piirtein

Liksom, Rosa: Yhden yön pysäkki

Lindgren, Astrid: Peppi Pitkätossu+elok

Linna, Väinö: Tuntematon sotilas

Lönnrot, Elias (toim.): Kalevala


Marx - Engels: Kommunistinen manifesti

Meri, Veijo: Manillaköysi

Miller, Henry: Kravun kääntöpiiri

Milne, A. A.: Nalle Puh

Molière: Saituri+elok

Montaigne, Michel de: Esseitä

Montgomery, Lucy M.: Pieni runotyttö

Morrison, Toni: Paratiisi


Parkkinen, Jukka: Kaupungin kaunein lyyli

Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä

Päätalo, Kalle: Viimeinen savotta


Raittila, Hannu: Ei minulta mitään puutu

Remes, Ilkka: Karjalan lunnaat

Runeberg, J. L.: Vänrikki Stoolin tarinat

Rushdie, Salman: Keskiyön lapset


Saarikoski, Pentti: Tiarnia-sarja

Saisio, Pirkko: Elämänmeno

Salama, Hannu: Juhannustanssit

Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa

Salmelainen, Eero: Suomen kansan satuja ja tarinoita

Shakespeare, William: Hamlet, Tanskan prinssi

Sillanpää, F. E.: Elämä ja aurinko

Skiftesvik, Joni: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

Steinbeck, John: Vihan hedelmät

Strindberg, August: Palkkapiian poika

Sund, Lars: Colorado Avenue

Swift, Jonathan: Gulliverin retket

Södergran, Edith: Runoja


Tawaststjerna, Erik: Sibelius

Tervo, Jari: Pyhiesi yhteyteen

Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta

Tolstoi, Leo: Anna Karenina

Topelius, Zachris: Välskärin kertomukset

Tsehov, Anton: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta, Kirsikkapuisto+elok

Tuuri, Antti: Pohjanmaa

Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut


Utrio, Kaari: Perhekirja. Eurooppalaisen perheen historia.


Viita, Lauri: Kootut runot

Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto

Voltaire: Candide


Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen

Westö, Kjell: Leijat Helsingin yllä




Ja tässä varjolista:


Puuttuvien suosikkien lista


(Tälle sivulle on koottu 1000 vuotta – 100 kirjaa –kampanjan ’varjolistaa’. Se rakentuu lukijoiden lähettämistä palautteista.)

Aapeli: Pikku Pietarin piha
Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille
Adams, Richard: Ruohometsän kansa
Aho, Hannu: Pelistä pois
Aho, Juhani: Rautatie
Ahti, Risto: Loistava yksinäisyys
Ahmatova, Anna: Runoja
Ahvenjärvi, Juhani: Hölkkä
Airaksinen, Timo: Minuuden rakentajat
Airaksinen, Timo: Todellisuuden kosketus
Aitmatov, Tšingiz: Valkoinen laiva
Alain-Fournier, Henri: Suuri seikkailu
Alasalmi, Päivi: Vainola
Alcott, Louisa M.: Pikku naisia
Allende, Isabel: Henkien talo
Amado, Jorge: Ihmeiden markkinat
Amicis, Edmond de: Sydän
Andersen, H. C.: Ruma ankanpoikanen+elok
Andersen, H. C.: Sadut
Andric, Ivo: Drina-joen silta
Anhava, Helena: Murheellisten kuullen on puhuttava hiljaa
Anttila, Elsa: Opettajako herrasväkeä
Aronpuro, Kari: Kirjaimet tulevat
Asimov, Isack: Säätiö -sarja
Asturias, Miguel Ángel: Herra presidentti
Atwood, Margaret: Nimeltään Grace
Atwood, Margaret: Orjattaresi
Auster, Paul: New York –trilogia
Autio, Orvokki: Pesäpallo -sarja
Autio, Orvokki: Viistotaival

Babel, Isac: Punainen ratsuväki
von Bach, Peter: Elokuvan historia
Bach, Richard: Lokki Joonatan
Baldwin, James: Mene ja kerro se vuorilla
Balzac, Honoré de: Leikkisiä tarinoita
Banks, Ian: Ampiaistehdas
Barnes, Djuna: Yömetsä
Barrie, J. M.: Peter Pan +elok
Bauderlaire, Charles: Pahan kukkia
Bauderlaire, Charles: Pariisin ikävä
Beckett, Samuel: Huomenna hän tulee
Beckett, Samuel: Leikin loppu
Bear, Greg: Aikatunneli
Beauvoir, Simone de: Toinen sukupuoli
Bellow, Saul: Augie Marchin kiemurat
Bellow, Saul: Humboltin lahja
Bengtsson, Frans G.: Orm punainen
Bilal, Enki: Unien vankila
Blake, William: Taivaan ja helvetin avioliitto
Blixen, Karen: Seitsemän salaperäistä tarinaa
Blixen, Karen: Talvisia tarinoita
Bly, Robert: Rautahannu
Blyton, Enid: Viisikko -sarja
Borges, Jorge Luis: Haarautuvien polkujen puutarha
Bradbury, Ray: Fahrenheit 451
Brecht, Bertol: Setšuanin hyvä ihminen
Brink, André: Hiekkalinna
Brink, André: Myrskyinen hiljaisuus
Brink, André: Tuokio tuulessa
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani
Brontë, Emily: Humiseva harju
Bukowski, Charles: Pystyssä kaiken aikaa
Bunyan, John: Kristityn vaellus
Burgess, Anthony: Kellopeliappelsiini
Burroughs, William S.: Alaston lounas
Busch, Wilhelm: Maks ja Morits
Böll, Heinrich: Ei sanonut sanaakaan
Böll, Heinrich: Nainen ryhmäkuvassa

Calvino, Italo: Halkaistu varakreivi
Calvino, Italo: Kosmokomiikka
Calvino, Italo: Kun talviyönä matkamies
Calvino, Italo: Näkymättömät kaupungit
Calvino, Italo: Paroni puussa
Canetti, Elias: elämäkertatrilogia
Canth, Minna: Työmiehen vaimo
Carr, John Dickson: Kolme ruumisarkkua
Carver, Raymond: Oikopolkuja
Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta
Castello, Michel del: Kitara
Cela, Camilo José: Pascual Duraten perhe
Celine, L. F.: Niin kauan kuin yötä riittää
Chatwin, Bruce: Patagonia, Patagonia
Christie, Agatha: Idän pikajunan arvoitus
Christopher, John: Tripodi-trilogia
Clarke, Arthur: 2001 Avaruusseikkailu
Claus, Hugo: Belgian suru
Coetzee, J.M.: Michael K:n elämä
Conrad, Joseph: Nostromo
Conrad, Joseph: Pimeyden sydän
Conroy, Pat: Vuorovetten prinssi
Cooper, James Fennimore: Viimeinen mohikaani
Cornwell, Patricia: Post Mortem
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan

Dahl, Roald: Kuka pelkää noitia?
Dahl, Roald: Matilda
Darwin, Charles: Lajien synty
Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys
Defoe, Daniel: Robinson Crusoe
Dick, Philip K.: Oraakkelin kirja
Dick, Philip K.: Valis
Diktonius, Elmer: Janne Kuutio
Disney, Walt: Aku Ankka
Donner, Jörn: Isä ja poika
Dostojevski, F. M.: Karamazovin veljekset
Dostojevski, F. M.: Kirjoituksia kellarista
Dostojevski, F. M.: Muistelmia kuolleesta talosta
Doyle, Sir Arthur Conan: Baskervillen koira
Duras, Marguarite: Rakastaja
Durrell, Lawrence: Aleksandria-kvartetti
Döblin, Alfred: Berlin Alexanderplaz

Eco, umberto: Foucaultin heiluri
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Egner, Thorbjörn: Kolme iloista rosvoa
Ehrenburg, Ilja: Ihmisiä vuosia elämää
Eliot, T. S.: Autio maa
Ëllis, Brett Easton: Amerikan psyko
Ellroy, James: L. A. - Langennut kaupunki
Ende, Michael: Momo
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Enqvist, Kari: Näkymätön todellisuus
Envall, Markku: Samurai nukkuu
Esquivel, Laura: Pöytään ja vuoteeseen

Faulkner, William: Villipalmut
Faulkner, William: Ääni ja vimma
Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki +elok
Finnemore, John: Robin Hood ja hänen iloiset veikkonsa +elok
Fitzgerald, F. Scott: Kultahattu
Fleming, Ian: James Bond -sarja
Forster, E. M.: Talo jalavan varjossa
Fowles, John: Jumalten naamiot
Francis, Dick: Paluu
Fredriksson, Marianne: Anna, Hanna ja Johanna
Fromm, Erich: Rakkaus ja henkinen kypsyys

Gaarder, Jostein: Pasianssimysteerio
Gaarder, Jostein: Sofian maailma
García Márquez, Gabriel: Kukapa everstille kirjoittaisi
Gibran, Kahlil: Profeetta
Goethe, J. W. von: Faust
Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut
Gogol, Nikolai: Pietarilaisnovelleja
Golding, William: Kärpästen herra
Golon, Sergeanne: Angelika
Gordimer, Nadine: Luonnonoikku
Gorki, Maksim: elämäkertatrilogia
Gorki, Maksim: Äiti
Goudge, Elizabeth: Vanha majatalo
Grahame, Kenneth: Kaislikossa suhisee
Greene, Graham: Voima ja kunnia
Grisham, John: On aika tappaa

Haapakoski, Aarne: Pekka Lipposen seikkailut
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja
Hammett, Dashiell: Maltan haukka
Hamsun, Knut: Nälkä
Hamsun, Knut: Mysterioita
Hamsun, Knut: Victoria
Harmaja, Saima: Kootut runot
Hasek, Jaroslav: Kunnon sotamies Svejk
Hassel, Sven: Sotaoikeus
Hayden, Torey: Tiikerin lapsi
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut
Heller, Joseph: Me sotasankarit
Hemingway, Ernest: Jäähyväiset aseille
Hemingway, Ernest: Kenelle kellot soivat
Hergé: Päämääränä kuu
Hergé: Tintti kuun kamaralla
Herriot, James: Ystäväni hellyydellä
Hesse, Hermann: Arosusi
Hesse, Hermann: Demian
Hesse, Hermann: Lasihelmipeili
Hesse, Hermann: Narkissos ja kultasuu
Hesse, Hermann: Siddhartha
Hietamies, Laila: Valamon yksinäinen
Hirvilammi, Teemu: Niille, jotka dallaa sateessa
Holberg, Ludvig: Jeppe Niilonpoika
Hotakainen, Kari: Bronks
Høeg, Peter: Lumen taju
Høeg, Peter: Rajatapauksia
Hulme, Keri: Mauriora maan voima
Huovi, Hannele: Lasiaurinko
Huovinen, Veikko: Hamsterit
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija
Huovinen, Veikko: Puukansan tarinoita
Huovinen, Veikko: Veitikka
Huxley, Aldous: Uusi uljas maailma
Hyry, Antti: Alakoulu
Hyry, Antti: Isä ja poika
Hyry, Antti: Maailman laita
Hämäläinen, Helvi: Sukupolveni unta
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase

Ibsen, Henrik: Brand
Idström, Annika: Veljeni Sebastian
Ionesco, Eugene: Sarvikuonot
Irving, John: Leski vuoden verran
Irving, John: Ystäväni Owen Meany
Isherwood, Christopher: Jäähyväiset Berliinille

Jalonen, Olli: Yksityiset tähtitaivaat
James, Henry: Naisen muotokuva
Jansson, Tove: Muumipeikko ja pyrstötähti
Jansson, Tove: Vaarallinen juhannus
Jarry, Alfred: Kuningas Ubu
Joenpelto, Eeva: Lohja-sarja
Joenpolvi, Martti: Kevään kuusi päivää
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä poika!
Jones, James: Ohut punainen viiva
Jones, James: Täältä ikuisuuteen
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Jotuni, Maria: Kun on tunteet
Joyce, James: Dublinilaisia
Juvonen, Helvi: Pohjajäätä
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli
Järnefelf, Arvid: Isänmaa
Järnefelt, Arvid: Vanhempieni romaani
Järviluoma, Artturi: Pohjalaisia
Järvinen, Kullervo: Elementit
Järvinen, Kullervo: Mukulakiviin

Kallas, Aino: Suden morsian
Kallas, Aino: Surmaava Eros
Kanteletar
Karjalainen, Elina: Uppo Nalle -sarja
Kauranen, Anja: Pelon maantiede
Kauranen, Anja: Pimeää vain meidän silmillemme
Kauranen, Anja: Sonja O. kävi täällä
Kazan, Elia: Sopimus elämän kanssa
Kazantzakis, Nikos: Kerro minulle Zorbas
Kazantzakis, Nikos: Vapaus tai kuolema
Kazantzakis, Nikos: Viimeinen kiusaus
Kemal, Yashar: Haukkani Memed
Kennedy, William: Karhiainen
Kerouac, Jack: Matkalla
Kesey, Ken: Yksi lensi yli käenpesän
Kierkegaard, Sören: Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus
Kierkegaard, Sören: Viettelijän päiväkirja
Kilpi, Eeva: Animalia
Kilpi, Eeva: Häätanhu
Kilpi, Eeva: Rakkauden ja kuoleman pöytä
Kilpi, Eeva: Tamara
Kilpi, Volter: Alastalon salissa
King, Stephen: Christine, tappaja-auto
King, Stephen: Musta torni -sarja
King, Stephen: Tarpeellista tavaraa
Koivisto, Tarmo: Mämmilä -sarja
Kokko, Yrjö: Pessi ja Illuusia
Konrád, György: Pidot puutarhassa
Krohn, Leena: Tainaron
Kross, Jaan: Mesmerin piiri
Kunnas, Mauri: Koiramäen talvi
Kureniemi, Marjatta: Onnelin ja Annelin talo
Kyllöänen, Marja: Lyijyuuma

Lagerkvist, Pär: Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa
Lagerlöf, Selma: Gösta Berlingin taru
Lagerlöf, Selma: Jerusalem
Lagerlöf, Selma: Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Lappalainen, Seppo: Akaton mies
Larmola, Maija: Kukkulan kortteli
Lassila, Maiju: Tulitikkuja lainaamassa
Latvala, Laura: Pikku-Marjan eläinkirja
Lawrence, D. H.: Lady Chatterleyn rakastaja
Laxness, Halldor Kiljan: Kivinen paratiisi
Laxness, Halldor Kiljan: Läpi harmaan kiven
Laxness, Halldor Kiljan: Salka Valka
Le Guin, Ursula: Maameren tarinoita
Lehtonen, Joel: Punainen mies
Lehtonen, Joel: Sorron lapset
Lem, Stanislaw: Futurologinen kongressi
Lem, Stanislaw: Nuha
Lem, Stanislaw: Rauha maassa
Lem, Stanislaw: Saksantunti
Lenz, Siegfried: Solaris
Lessing, Doris: Kultainen muistikirja
Lévy, Justine: Tapaaminen Sorbonnen aukiolla
Lewis, C.S.: Narnia-sarja
Liksom, Rosa: BamaLama
Lindberg, Pirkko: Saalis
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli +elok
Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli +elok
Linklater, Eric: Kuussa tuulee
Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla I-III
Linnankoski, Johannes: Pakolaiset
London, Jack: Martin Eden
London, Jack: Merisusi
London, Jack: Rakkaus elämään
London, Jack: Rautakorko
Luther, Martti: Vähäkatekismus

Macdonald, Ross: Dollarin nurja puoli
Machiavelli: Ruhtinas
Mahy, Margaret: Noitavaellus
Mailer, Norman: Pojan evankeliumi
Majakovski, Vladimir: Pilvi housuissa
Makine, Andrei: Ranskalainen testamentti
Malmi, Timo: Tähkäpää, sotavangin laulu
Mankell, Henning: Väärillä jäljillä
Mann, Thomas: Buddenbrookit
Mann, Thomas: Doktor Faustus
Mann, Thomas: Kuolema Ventsiassa
Mann, Thomas: Taikavuori
Manner, Eeva-Liisa: Fahrenheit 121
Manner, Eeva-Liisa: Jos suru savuaisi
Manner, Eeva-Liisa: Kuolleet vedet
Manner, Eeva-Liisa: Poltettu oranssi
Manner, Eeva-Liisa: Tämä matka
Manner, Eeva-Liisa: Uuden vuoden yö
Manninen, Sylvi-Sanni: Outolintu, erilainen
Mansfield, John: Keskiyön kansaa
Martinsson, Harry: Aniara
Martinsson, Harry: Kulkijan pilvilinnat
Martinsson, Harry: Nokkoset kukkivat
Marx, Karl: Pääoma
Masters, Edgar Lee: Spoon River antologia
Maurier, Daphne de: Rebecca
Mazzarella, Merete: Pääsiäinen
McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli
Melville, Herman: Moby Dick
Meriluoto, Aila: Lasimaalaus
Michael, Ib: Vaniljatyttö
Mikkonen, Sari: Pakkasyön odottaja
Mitchell, Margaret: Tuulen viemää
Mitchener, James A.: Cheasapeake
Moberg, Wilhelm: Maastamuuttajat
Moberg, Wilhelm: Ratsasta tänä yönä
Monsarrant, Nicholas: Julma meri
Montgomery, Lucy M.: Anna-sarja
Montgomery, Lucy M.: Sininen linna
Morante, Elsa: La Storia
Mukka, Timo K.: Maa on syntinen laulu
Munther, Axel: Huvila meren rannalla
Musil, Robert: Mies vailla ominaisuuksia
Mäkelä, Hannu: Herra Huu

Nabokov, Vladimir: Ada
Nabokov, Vladimir: Lolita
Nieminen, Kaiho: Lovistoori
Nieminen, Kaiho: Mies ja elokuu
Nieminen, Kaiho: Suomenniemellä
Nietzsche, Friedrich: Näin puhui Zarathustra
Nykysuomen sanakirja

O'Donnell, Peter: Modesty Blaise
Ollin pakinat
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Orwell, George: Katalonia, Katalonia
Orwell, George: Vuonna 1984

Paasilinna, Arto: Jäniksen vuosi
Paasilinna, Arto: Operaatio Finlandia
Paasilinna, Erno: Riita maailman kanssa
Paavolainen, Olavi: Synkkä yksinpuhelu
Palo, Jorma: Suomalainen lääkärikirja
Paloheimo, Oiva: Tirlittan
Pasternak, Boris: Tohtori Zhivago
Peltonen, Juhani: Elmo
Pennanen, Eila: Tampere -trilogia
Perez-Reverte, Arturo: Flaamilainen taulu
Pickering, Paul: Babylonin siniportti
Plath, Sylvia: Lasikellon alla
Poe, Edgar Allan: Korppi ja kultakuoriainen
Pratchett, Terry: Viikatemies
Pulla, Armas J.: Ja pöh, sanoi sotamies Ryhmy
Pushkin, Aleksandr: Evgenij Onegin
Pushkin, Aleksandr: Kapteenin tytär
Puzo, Mario: Kummisetä
Päätalo, Kalle: Koillismaa

Quasimodo: Ja äkkiä on ilta
Quenot, R.: Tyyliharjoituksia

Rabelais, Francois: Suuren Gargantuan hirmuinen elämä
Ramm, Eva: Mies vaietkoon
Rane, Irja: Naurava neitsyt
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta
Riikkilä, Väinö: Pertsa ja Kilu +elok
Rimbaud, Arthur: Kausi helvetissä
Rimbaud, Arthur: Säteilevät kuvat
Rintala, Paavo: Aika ja uni
Rintala, Paavo: Mummoni ja Mannerheim
Rintala, Paavo: Pojat
Rowling, J.K.: Harry Potter ja viisasten kivi
Rowling, J.K.: Harry Potter ja salaisuuksien kammio +elok
Runeberg, Frederika: Rouva Katarina Boije
Räsänen, Aino: Soita minulle, Helena!

Saarikoski, Pentti: Nenän pakinoita
Saint Exupery, Antoine de: Pikku Prinssi
Sandemose, Aksel: Pakolainen ylittää jälkensä
Sariola, Mauri: Ei loitsu eikä rukous
Sariola, Mauri: Lavean tien laki
Saroyan, William: Ihmisiä elämän näyttämöllä
Sarraute, Nathalie: Lapsuuteni
Sartre, Jean-Paul: Inho
Schopenhauer, Arthur: Kuolema ja kuolematon
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
Scott, Walter: Ivanhoe
Shakespeare, William: Kesäyön unelma
Shakespeare, William: Kuningas Lear
Shakespeare, William: Sonetteja
Shelley, Mary: Frankenstein: Uusi Prometeus
Sienkiewicz, Henryk: Quo Vadis
Sillanpää, F. E.: Hurskas kurjuus
Sillanpää, F. E.: Nuorena nukkunut
Simak, Clifford: Väliasema
Simenon, Georges: Maigret -sarja
Simmel, Johannes Mario: Ei aina kaviaaria
Simmons, Dan: Hyperion
Simojoki, Martti: Päivän sana
Singer, Isaac Bashevis: Nuori mies etsii rakkautta
Singer, Peter: Oikeutta eläimille
Sinkkonen, Jari: Lasten kanssa hyvinä ja pahoina päivinä
Sinkkonen, Jari: Pienistä pojista kunnon miehiä
Sinkkonen, Jari: Yhdessä isän kanssa
Sinkkonen, Lassi: Sirkkelisirkus
Sinkkonen, Lassi: Solveigin laulu
Siro, Juha: Vapaa pudotus
Solohov, Mihail: Hiljaa virtaa Don
Solzenitzyn, Aleksander: Ensimmäinen piiri
Spinoza, Benedictus de: Etiikka
Spyri, Johanna: Pikku Heidi
Stancu, Zaharia: Kuinka sinua rakastinkaan
Steinbeck, John: Hiiriä ja ihmisiä
Stevenson, R. L.: Aarresaari
Strindberg, August: Hemsöläiset
Strindberg, August: Hyvien ihmisten kaupunki
Stoker, Bram: Dracula
Swan, Anni: Ollin oppivuodet

Tanizaki, Junichiroo: Makiokan sisarukset
Tapio, Marko: Aapo Heiskasen viikatetanssi
Tapio, Marko: Arktinen hysteria
Tikkanen, Henrik: katusarja
Tikkanen, Märta: Miestä ei voi raiskata
Tikkanen, Märta: Vuosisadan rakkaustarina
Trumbon, Dalton: Sotilaspoika
Topelius, Zachris: Maamme-kirja
Tolstoi, Leo: Sota ja rauha
Tournier, Michel: Keijujen kuningas
Tšehov, Anton: Hepsakka
Turgenev, Ivan: Isät ja pojat
Turgenev, Ivan: Rudin
Tzu, Sun: Sodankäynnin taito

Vartio, Marja-Liisa: Hänen olivat linnut
Verne, Jules: Maailman ympäri 80 päivässä
Verne, Jules: Matka maapallon keskipisteeseen
Viita, Lauri: Moreeni
Virtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Vonnegut, Kurt: Teurastamo 5

Wallace, Randall: Braveheart - taipumaton
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Wilson, Edward O.: Elämän monimuotoisuus
Wouk, Herman: Cainen kapina
Wuolijoki, Hella: Niskavuori -sarja

Zola, Emile: Nana




Värien merkityksiä:
Luettu
Elokuvana tai tv-filminä nähty, teatteriesityksenä
Radiosta kuunnelmana tai luettuna


Olenpa tosiaan lukenut aika paljon. :D Täytyy vielä käydä listat läpi tarkistaen. Nyt meni vain pikakatsauksena, kun oli liian paljon yhdellä kertaa tarkkailtavaa.